ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 329

Walterin ilmastoluokitus

Walterin ilmastoluokitus on ilmastoluokitusjärjestelmä, joka jakaa ilmastot lämpötilan mukaisiin vyöhykkeisiin ja ottaa myös kosteuden huomioon. Tämä luokitus on melko karkea ja tuo esiin maapallon suuret kasvillisuusvyöhykkeet.

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan. Jaksollinen järjestelmä on kemian perustyökaluja. Sen avulla voidaan arvioida, mitkä alkuaineet muistutt ...

Aktinoidi

Aktinoidit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä joukko peräkkäisiä jakson 7 alkuaineita, joiden järjestysluku on 89–103, aktiniumista lawrenciumiin. Lawrenciumia lukuun ottamatta ne kaikki kuuluvat jaksollisen järjestelmän f-lohkoon. Ak ...

Alkalimetalli

Alkalimetallit ovat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ensimmäinen pääryhmä. Alkalimetalleihin kuuluvat litium, natrium, kalium, rubidium, cesium ja radioaktiivinen frankium. Alkalimetallien nimi tulee siitä, että ne muodostavat veden kanssa r ...

Alkuaineiden IUPAC-nimeämiskäytäntö

Kemiassa transuraanisille eli uraania raskaammille alkuaineille annetaan nimi usein löytöpaikan tai löytäjän mukaan ja symboli vasta sen jälkeen kun ne on löydetty. Vielä löytämättömistä alkuaineista käytävän keskustelun helpottamiseksi IUPAC on ...

Booriryhmä

Booriryhmä on alkuainetaulukon 13. ryhmä eli kolmas pääryhmä, johon kuuluu kuusi alkuainetta, jotka ovat boori, alumiini, gallium, indium, tallium ja nihonium. Boori on puolimetalli, alumiini, gallium, indium sekä tallium ovat metalleja. Nihonium ...

Epämetalli

Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit. Epämetallit muodostavat usein kovalenttisia sidoksia. Epämetallit ovat yleensä kaasuja tai kiinteitä aineita. Jotkut epämetallit ja puolimetallit kuitenkin kiteytyvät metallinkii ...

Halogeeni

Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17. ryhmän, 7. pääryhmän, alkuaineet eli fluori, kloori, bromi, jodi ja astatiini. Jaksollisessa järjestelmässä ne ovat toiseksi oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa, ja niiden oikealla puolella ovat vain jalo ...

Happiryhmä

Happiryhmään eli alkuaineiden jaksollisen järjestelmän 16. ryhmään eli kuudenteen pääryhmään kuuluvat alkuaineet happi, rikki, seleeni, telluuri ja polonium. Happi, rikki ja seleeni ovat epämetalleja, kun taas telluuri ja polonium ovat puolimetal ...

Harvinaiset maametallit

Harvinaiset maametallit ovat joukko metallisia alkuaineita. Harvinaisiin maametalleihin kuuluu IUPAC:n määritelmän mukaan 17 metallia: jaksollisen järjestelmän kolmanteen ryhmään kuuluvat skandium ja yttrium sekä kaikki lantanoidit. Harvinaisista ...

Hiiliryhmä

Hiiliryhmä on alkuainetaulukon 14. ryhmä eli neljäs pääryhmä, johon kuuluvat hiili, pii, germanium, tina ja lyijy. Hiili on epämetalli, pii ja germanium ovat puolimetalleja ja lyijy ja tina ovat metalleja. Korkein hapetusluku näillä alkuaineilla ...

Jakso (jaksollinen järjestelmä)

Jaksoiksi kutsutaan jaksollisen järjestelmän vaakarivejä. Jakson numero ilmoittaa, kuinka monta miehitettyä elektronikuorta alkuaineella on. Jaksossa vasemmalta oikealle liikuttaessa alkuaineen järjestysluku eli protonien lukumäärä kasvaa. Samall ...

Jaksollinen järjestelmä (hapetusluvut)

Tässä taulukossa on alkuaineiden tavallisimpia hapetuslukuja. Joidenkin aineiden selvästi yleisimmät hapetusluvut on lihavoitu. Viiva merkitsee, että hapetuslukua ei tiedetä. Jalokaasujen hapetusluvuiksi ilmoitetaan usein myös 0, koska ne eivät r ...

Jaksollinen järjestelmä (ionisoitumisenergiat)

Tässä taulukossa on alkuaineiden ionisoitumisenergioita. Ylimpänä on ensimmäinen ionisoitumisenergia yksiköissä kJ/mol. Seuraavana sulkeissa on sama energia elektronivolteissa, minkä jälkeen tulevat mahdolliset toinen, kolmas ja neljäs ionisoitum ...

Jakson 1 alkuaine

Jakson 1 alkuaine on alkuaine, joka löytyy ensimmäisestä rivistä jaksollisesta järjestelmästä. Ensimmäinen rivi sisältää vain kaksi alkuainetta: vety ja helium. 1. rivin alkuaineet toteuttavat oktettisäännön sillä poikkeukselle, että rivin atomit ...

Jakson 2 alkuaine

Jakson 2 alkuaine on alkuaine, joka löytyy toiselta riviltä jaksollisesta järjestelmästä. Toinen rivi sisältää kahdeksan alkuainetta: litium, beryllium, boori, hiili, typpi, happi, fluori ja neon. 2. rivin alkuaineet toteuttavat oktettisäännön. K ...

Jakson 3 alkuaine

Jakson 3 alkuaine on alkuaine, joka löytyy kolmannelta riviltä jaksollisesta järjestelmästä. Kolmas rivi sisältää kahdeksan alkuainetta: natrium, magnesium, alumiini, pii, fosfori, rikki, kloori ja argon. 3. rivin alkuaineet toteuttavat oktettisä ...

Jakson 4 alkuaine

Jakson 4 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän neljännessä jaksossa. Neljäs jakso sisältää 18 alkuainetta, alkaen kaliumista ja päättyen kryptoniin.

Jakson 5 alkuaine

Jakson 5 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän viidennessä jaksossa. Viides jakso sisältää 18 alkuainetta, alkaen rubidiumista ja päättyen ksenoniin.

Jakson 6 alkuaine

Jakson 6 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän kuudennessa jaksossa. Kuudes jakso sisältää 32 alkuainetta, alkaen cesiumista ja päättyen radoniin. Tämän jakson alkuaineiden järjestysluvut ovat välillä 55–86.

Jakson 7 alkuaine

Jakson 7 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän seitsemännessä jaksossa. Seitsemäs jakso sisältää 32 alkuainetta, alkaen frankiumista ja päättyen oganessoniin. Tämän jakson alkuaineiden järjestysluvut ovat välillä 87–118. S ...

Jakson 8 alkuaine

Jakson 8 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän kahdeksannessa jaksossa. Yhtäkään tähään jaksoon kuuluvaa alkuainetta ei ole vielä löydetty. Jakson alkuaineiden järjestysluvut ovat väliltä 119–164. Jaksoon ennustetaan kuulu ...

Jalokaasut

Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia. Elektronirakenteensa vuoksi ne eivät osallistu helposti kemiallisiin reaktioihi ...

Jatkettu jaksollinen järjestelmä

Jatkettu jaksollinen järjestelmä on malli, jota on ehdotettu superraskaiden alkuaineiden luokitteluun. Nykyisessä jaksollisessa järjestelmässä on 7 jaksoa, ja se päättyy alkuaineeseen 118, oganessoniin. Kuitenkin, mikäli suurempia alkuaineita on ...

Lohko (jaksollinen järjestelmä)

Alkuaineet voidaan jaksollisen järjestelmän sisällä tai ohella lukea eri lohkoihin sen perusteella, millä orbitaalilla kvanttimekaniikan perusteella kunkin alkuaineen korkeaenergiaisin elektroni todennäköisesti sijaitsee. Näin on alkuaineet jaett ...

Maa-alkalimetalli

Maa-alkalimetallit ovat jaksollisen järjestelmän toinen pääryhmä, johon kuuluvat seuraavat alkuaineet: beryllium, magnesium, kalsium, strontium, barium ja radium. Ne kuuluvat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ryhmään 2, jossa atomeilla on vai ...

Maametalli

Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Nykyinen ryhmä 3 tunnettiin aikaisemmin 3. sivuryhmänä eli ryhmänä III A, ryhmä 13 taas III pääryhmänä. Nykyisi ...

Platinaryhmä

Platinaryhmä on jaksollisen järjestelmän joukko, joka käsittää kuusi alkuainetta, ruteniumin, rodiumin, palladiumin, osmiumin, iridiumin ja platinan. Alkuaineet ovat ryhmissä 8, 9 ja 10 sekä jaksoissa 5 ja 6. Niillä on samoja fysikaalisia ja kemi ...

Puolimetalli

Puolimetalleiksi kutsutaan alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia tietyissä olosuhteissa. Niitä on siis vaikea luokitella joko metalleiksi tai epämetalleiksi. Yleensä puolimetalleiksi luokitellaan boori, pii, german ...

Pääryhmä (kemia)

Kemiassa pääryhmiä ovat jaksollisen järjestelmän kahdeksan korkeinta saraketta, eli ryhmää. Alla taulukoituna pääryhmät ja niihin kuuluvat alkuaineet. Maa-alkalimetalliryhmän ja booriryhmän väliin on jätetty tyhjä tila, koska siihen tulevat muut ...

Ryhmä (jaksollinen järjestelmä)

Ryhmä tarkoittaa jaksollisen järjestelmän pystysaraketta. Ryhmän kaikilla alkuaineilla on samanlainen uloimman elektronikuoren rakenne, mikä tuottaa samanlaisia ominaisuuksia samassa ryhmässä sijaitseville alkuaineille. Jaksollisessa järjestelmäs ...

Ryhmän 3 alkuaine

Ryhmän 3 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän kolmanteen ryhmään. Ryhmän 3 alkuaineita ovat skandium, yttrium sekä kaikki lantanoidit ja aktinoidit. Joidenkin lähteiden mukaan vain alkuaineet lantaani ja akt ...

Ryhmän 4 alkuaine

Ryhmän 4 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän neljänteen ryhmään. Ryhmän 4 alkuaineita ovat titaani, zirkonium, hafnium ja rutherfordium. Kaikki ryhmän 4 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Yhtäkään ryhmän 4 alk ...

Ryhmän 5 alkuaine

Ryhmän 5 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän viidenteen ryhmään. Ryhmän 5 alkuaineita ovat vanadiini, niobium, tantaali ja dubnium. Kaikki ryhmän 5 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Kuten kaikilla muillakin r ...

Ryhmän 6 alkuaine

Ryhmän 6 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän kuudenteen ryhmään. Ryhmän 6 alkuaineita ovat kromi, molybdeeni, volframi ja seaborgium. Kaikki ryhmän 6 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Kuten kaikilla muillakin ...

Ryhmän 7 alkuaine

Ryhmä 7 on yksi jaksollisen järjestelmän ryhmistä. Siihen kuuluvat siirtymämetallit mangaani, teknetium, renium ja keinotekoinen bohrium. Ryhmän alkuaineista vain mangaani on jokseenkin yleinen, ja se tunnettiin jo 1700-luvulla. Muita tämän ryhmä ...

Ryhmän 8 alkuaine

Ryhmän 8 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän kahdeksanteen ryhmään. Ryhmän 8 alkuaineita ovat rauta, rutenium, osmium ja hassium. Kaikki ryhmän 8 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Niistä rutenium ja osmium ov ...

Ryhmän 9 alkuaine

Ryhmän 9 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän yhdeksänteen ryhmään. Ryhmän 9 alkuaineita ovat koboltti, rodium, iridium ja meitnerium. Kaikki ryhmän 9 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Niistä rodium ja iridium ...

Ryhmän 10 alkuaine

Ryhmän 10 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän kymmenenteen ryhmään. Ryhmän 10 alkuaineita ovat nikkeli, palladium, platina ja darmstadtium. Kaikki ryhmän 10 jäsenet ovat siirtymämetalleja. Niistä palladium ...

Ryhmän 11 alkuaine

Ryhmän 11 alkuaineella tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän yhdenteen­toista ryhmään. Ryhmän 11 alku­aineita ovat kupari, hopea, kulta ja röntgenium. Kaikki ryhmän 11 jäsenet ovat siirtymä­metalleja. Kuten kaikilla muill ...

Ryhmän 12 alkuaine

Ryhmän 12 alkuaineilla eli sinkkiryhmän metalleilla tarkoitetaan alkuainetta, joka kuuluu jaksollisen järjestelmän kahdenteen­toista ryhmään. Ryhmän 12 alku­aineita ovat sinkki, kadmium, elohopea ja kopernikium. Kuten kaikilla muillakin ryhmillä, ...

Stabiilisuuden saari

Stabiilisuuden saari, vakaussaareke on termi ydinfysiikassa, joka kuvaa mahdollisia alkuaineita, joilla on tietty määrä protoneja ja neutroneja. Protonien ja neutronien lukumääriä kutsutaan "maagisiksi luvuiksi". Tämä mahdollistaa tiettyjen trans ...

Transaktinoidi

Transaktinoidit, myös transaktinidit, ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 104–118. Ne seuraavat jaksollisessa järjestelmässä suoraan aktinoideja, joiden viimeisin jäsen on lawrencium. Kuten aktinoidit, myös transaktinoidit ovat kaikki radio ...

Transuraani

Transuraani tarkoittaa radioaktiivisia alkuaineita, joiden järjestysluku on suurempi kuin uraanilla. Vielä 1930-luvulla oli vallitseva käsitys, että alkuaineita on vain 92 ja että uraanilla oli suurin järjestysluku, mikä millään alkuaineella voi ...

Typpiryhmä

Typpiryhmä on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän viides pääryhmä, eli 15. ryhmä. Siihen kuuluvat seuraavat alkuaineet: typpi, fosfori, arseeni, antimoni, vismutti ja moskovium. Typpi ja fosfori ovat epämetalleja, arseeni ja antimoni puolimetal ...

Unbiheksium

Unbiheksium on IUPACin antama väliaikainen nimi löytymättömälle alkuaineelle, jonka symboli on Ubh ja järjestysluku 126. Alkuaineen ennakoidaan olevan stabiilisuuden saaren keskellä, mikä takia sen puoliintumisaika voi olla verrattain pitkä trans ...

Rotu

Rotu on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläinryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt pysyvät ominaisuudet. Kasvitieteessä rodulla tarkoitetaan yleensä toisistaan jonkin tai joidenkin pysy ...

Kliini

Kliini on biologiassa lajin sisäistä maantieteellistä erilaistumista kuvaava käsite, joka tarkoittaa vähittäistä muutosta eri alueilla vallitsevien fenotyyppien välillä. Erityisesti eri alueilla esiintyvien alalajien välillä voi olla vaihettumisv ...

Lewontinin virhepäätelmä

Lewontinin virhepäätelmä on A.W.F. Edwardsin artikkelissaan Human Genetic Diversity: Lewontins Fallacy vuonna 2003 esittämä ajatus. Hän kritisoi Richard Lewontinin 1972 esittämää johtopäätöstä, jonka mukaan rotu on epävalidi taksonominen konstruk ...

Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin. Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua teoriassa, biologinen taksonomia tutkii samoja asioita käytännössä. Carolus Linna ...

Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →